keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappu Match Show

Vappupäivän sää oli täydellinen piknikille ja päätimme lähteä viettämään päivää Tuusulan Vappu Match Showhun. Myös Helsingissä olisi ollut mätsäri, mutta päätimme taktikoida ajankäyttöä ja lähteä merta edemmäs kalaan - jos siellä vaikka olisi vähemmän koiria ja siten nopeampi aikataulu. Miksi Match Showhun? Siksi, koska se on hyvää pennun sosiaalistamista ja harjoitusta tuleviin näyttelyihin. Erityisesti pöytäkäsittely on ollut viime aikoina huolenaiheenani ja tähän olisi hyvä saada paljon positiivisia kokemuksia ja harjoitusta muuallakin kuin kotioloissa. Siksi Match showhun...

Wappu-piknikillä kehän laidalla

Pulmu odottaa arvostelun alkamista

Match Shown idea on siinä, että eri luokkien (pienet pennut, isot pennut, isot koirat, veteraanit...) koirat arvostellaan ensin pareittain. "Parempi" koira saa punaisen nauhan ja "huonompi" sinisen. Kun koko ryhmä on käyty läpi arvostellaan kaikki punaisen nauhan saaneet yhtä aikaa ja niistä 4 parasta sijoittuu ja paras jatkaa BIS-kehään (Best in Show, jossa parhaat koirat kustakin luokasta). Samoin tehdään myös sinisen nauhan saaneille.

Pieniä pentuja oli reilu parikymmentä. Esiintyminen meni vähän niin ja näin. Maassa seisominen alkaa olla jo vähän helpompaa - joskin edelleen malttamatonta. Pulmu ei kertaakaan istunut alas! Pöytäkäsittely meni myös huomattavasti paremmin kuin pari viikkoa sitten ja Pulmu ei enää heittäytynyt nojaamaan minuun, vaan suostui jopa seisomaan (jonkinlaisessa asennossa). Hampaiden katsominen meni melko nätisti. :) Hankalin asia tällä kertaa oli liikkuminen. Pulmu oli ylikierroksilla nameista ja juoksi vauhdikkaasti etujalat suorina, asento vinossa ja  tuijotti namikättä intensiivisesti. Pulmu sai sinisen nauhan ja jack russel -kilpaparimme punaisen. Tuomari tuli kysyi minulta, että olemmeko aikeissa mennä "oikeisiin" näyttelyihin, johon vastasin, että kyllä se on suunnitelmissa. Hän sitten sanoi, että tällä hetkellä liikkeet menevät pilalle, kun Pulmu kärkkyy niin paljon nameja eikä keskity eteenpäin menemiseen. Hän kehotti, että olisi hyvä yrittää olla itse katsomasta koiraan (jolloin se ei etsi katsekontaktia) ja opettaa jokin käsky siihen, että lähdetään liikkumaan eteenpäin tai olla käyttämättä nameja (jolloin koira ei kyttää namikättä). Hmmm. Helpommin sanottu kuin tehty! Päätin kuitenkin koittaa näitä neuvoja sinisten kehässä.

Pulmu ottaa lunkisti ja katsoo miten muut esiintyvät

Sinisten kehässä jätin namut taskuun ja yritin tsempata Pulmua kehässä ilman niitä. Tietysti seisotuksessa annoin nameja hyvästä suorituksesta, mutta liikkuessa en niitä juuri jaellut. Tämä toimi paljon paremmin. Pulmun nenä oli tällä kertaa useammin maassa, mutta kun sain hänet liikkumaan, niin liike oli tasaisempaa ja suuntautui eteenpäin. Jes! Niin siinä sitten kävi, että Pulmu voitti sinisten kehän, koska esiintyi niin paljon paremmin kuin aikaisemmin.

Sinisten kehässä tuomarin silmien alla

Päivästä tulikin ennakoitua pidempi, sillä "jouduimme" jäämään vielä BIS-kehään. (Se siitä aikataktikoinnista, mutta olihan tämä nyt superjännää ja hienoa!) Best in Show- kesässä vastassamme oli 9 muuta kaikenkarvaista koiraa: 3 pentua, 4 aikuista ja 2 veteraania. Pulmu alkoi olla jo melko väsynyt eikä olisi jaksanut enää keskittyä varsinkaan kehän ympäri juoksemiseen. Loppujen lopuksi sijoituimme BIS-ryhmän kahdesanneksi - ei hullummin! Upeaa Pulmu!!

Best in Show -kehässä
Best in Show -kehä: 8. sija

Päivän anti oli mahtava! Saimme paljon hyvää treeniä virallisia koitoksia varten. Kaikkein tärkeimpänä pidän sitä, että Pulmu oppisi rauhoittumaan tällaisissa tilanteissa, kun ympärillä vilisee ja haukkuu koiria. Tänään saimme hyvää kokemusta taas yhdestä tällaisesta tilanteesta. :) Katse kohti uusia näyttelyitä - epävirallisia ja virallisia.

Väsynyt koira kotona saaliinsa kanssa

2 kommenttia:

  1. Aikataulutaktikointi ei näyttelytouhuissa kannata ;) Hienosti mennyt päivä teillä!

    VastaaPoista
  2. Hieno tsemppi sinisten kehään, hyvä Pulmu ja Satunen!
    Itse olen ollut tuomarina mätsäreissä monta kertaa ja haluan aina korostaa sitä että tässä tapahtumassahan ei ensisijaisesti kilpailla koiran kauneudesta tai rotumääritelmän täyttymisestä, vaan nimen omaan käytöksestä ja yhteistyöstä ohjaajan kanssa. Jos ekassa kehässä on pareina kaksi hyvin eritasoista koiraa: "näyttelyvalmis" hienoliikkeinen patsaanaseisoja, ja vähän villimpi ilopilleri jonka esittäjä kuitenkin hienosti saa hallittua, ei ole vaikea arvata kummalle annan punaisen nauhan. No jälkimmäiselle tietenkin :)

    VastaaPoista